Hollantilaiset ovat laiskoja nimeämään katuja. Ei ole mikään ongelma tai harvinaisuus, jos katu on oma poikkikatunsa. Esimerkiksi kaupunginosan pääväylä voi tehdä sadan metrin poikkipiston sivulle - sekä pääkadulla että poikkipistolla on sama nimi. Asuinalueen pääkatu taas saattaa tehdä U-lenkin alueen ympäri, selvitä useammasta kuin kahdesta T-risteyksestä 90 asteen kulmassa ja tehdä muutaman U:n keskeltä lähtevän liityntähaaran - kaikki pätkät samalla kadunnimellä.
Kadunnumerot puolestaan etenevät vinhaa vauhtia. Jokainen ovi on oma numeronsa, ja parhaimmillaan numero kasvaa parin metrin välein. Muuten numerointilogiikka vastaa suomalaista: parittomat numerot sijaitsevat yhdellä puolella katua ja parilliset toisella, ja numerointi kasvaa siksakina kadun puolelta toiselle. Erilaisena esimerkkinä Berliinissä kadunnumero 1 on vastapäätä kadun suurinta numeroa, ja numerointi kasvaa U-lenkin mukaisesti edeten yhtä kadun puolta ja palaten toista kadun puolta pitkin.
Ajokortin hankkiminen on näppärästi miinoitettu prosessi. Maassa asuville EU-ajokortti on voimassa kymmenen vuotta sen myöntämisestä. Paikalliseen ajokorttiin päivittäminen tapahtuu niin, että henkilöllisyys todistetaan passilla ja aiempi ajokortti luovutetaan viranomaisille. He lähettävät ajokortin sen myöntömaahan varmistettavaksi. Sitten tähtien ja kuiden asennosta riippuen joko kolmen viikon tai kolmen kuukauden kuluttua hakija saa haltuunsa vanhan ajokorttinsa ja paikallisen ajokortin.
Onneksi en aio ajaa autolla päivittäin. Kävisi muuten tuo paikallisen ajokortin hankkiminen vaikeaksi. Nytkin täytyy hieman varoa, kun kesällä saattaa Suomessa tulla vastaan joitakin ajorupeamia.
Firman kielikurssi on nyt alkanut. Niinpä onnistun jo suoltamaan muutamia lauseita:
Ik kom uit Finland en ik woon in Nederland. Ik spreek een beetje Nederlands. Waar woon je, hoe gaat het met jou?
Yleisenä havaintona, pikahollannin saa muodostettua, kun tuottaa saksaa ja pudottaa yli nelikirjaimisista sanoista viimeiset kirjaimet pois. Tämän osumatarkkuus päihittää pikaviron, jossa suomenkielisistä sanoista pudotetaan viimeiset kirjaimet pois. Ylläolevat ilmaisut pikahollanniksi kuuluisivat suunnilleen näin:
Ich komm aus Finlan und ich wohn in den Niederlande. Ich sprech ein bissche niederländisc. Wo wohns du, wie geht es dir?
Jokunen sana osuisi paremmin kohdalle ruotsin kuin saksan perusteella ja moni vokaali tuplataan sanojen keskeltä. Näillä ns. toisen asteen korjaustermeillä pikahollanti toimisi jo aika hyvin, kunhan ei mennä ääntämiseen asti. Ainakin uit -> [äyt] yllättää suomalaisen kuuntelijan.
Loppukevennykseksi mainitsen Schipholin matkalaukkuhihnan tauluissa näkemäni enemmän tai vähemmän kannustavan tekstin, jonka merkitystä voi arvailla:
Alle bagage is gelost.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti